Gonagas Haralda biografiija
Majestehta Gonagas Harald riegádii guovvamánu 21. beaivvi 1937 Skaugumis Askeris. Son riegádii Ruvdnaprinsa Olav ja Ruvdnaprinseassa Märtha bárdnin. Su áddjá Gonagas Haakon VII lei Norgga gonagas.
Prinsa Harald lei vuosttaš norggasriegádan prinsa 567 jahkái. Ruvdnaprinsabáras ledje juo ovdalaččas guokte nieidda, muhto nieiddain ii lean árbenriekti truvdnui.Prinsa Harald riegádemiin, lei Norgga truvdnui sihkkarastojuvvon árbbolaš.
Bajasšaddan
Vuosttaš golbma jagi bajásšattai Prinsa Harald ráfálaš birrasis Skaugumis, ovttas boarraset oappáiguin, Prinseassa Ragnhild ja Prinseassa Astrid. Dát ráfidilli rievddai fáhkka go duiskalaččat márre Norgii cuoŋománu 9. beaivvi 1940.
Gonagasbearaš ja Ráđđehus báhtaredje Oslos davas togain, vai duiska okkupašuvdnafápmu ii beassan sin váldit gitta. Seamma ija rasttildii Ruvdnaprinseassa Märtha golmmain mánáin riikaráji Ruŧŧii, ja borgemánu 12. beaivve vulge viidáseappot USA:ii gosa presideanta Franklin D.Rooseveldt lei sin bovden boahtit.
Soahteáigi USAs
Measta vihtte jagi orui Prinsa Harald ovttas etniin ja oappaguoktáin Pook’s Hill nammasaš báikkis lahka Washington DC. Ruvdnaprinseassa Märtha barggai čađat ja viššalit norgga beroštumiid buorrin ja mánát ledje veahkkin.
Čájeha 8 oktiibuot 16
Duiska vuollánii miessemánu 8. beaivvi 1945:s, ja geassemánu 7. beaivvi beasai Prinsa Harald máhccat ruovttoluotta Norgii ovttas Gonagas Haakon VII:in, su etniin ja oappáiguin. Sii duolmmastedje fas Norgga eatnamii Honnørbryggas Oslos, gos Ruvdnaprinsa Olav ja stuora olmmošjoavku sávai buresboahtima fas ruoktot.
Oahppu
Prinsa Harald lei deavdán gávcci jagi. Son álggii Smestad skuvlii, Oslos. Lei unnán mii earuhii nuorra Prinssa skuvlavázzima eará skuvlamánáin, earret dan ahte čađat lei heaggavákta feaskáris. Deattuhuvvui ahte su bajasšaddan galggai vuođđuduvvot dala áigái ja dillái, ja dasto sulastahttit seammaahkásaččaid bajasšaddama.
Oahppu
Maŋŋel go máhccai ruovttoluotta USA:s jagis 1945, de álggii Prinsa Harald Smestad skuvlii. Prinsa jotkkii skuvlavázzima Oslo Katedralskuvllas, gos lei ruksesruošša 1955:s.
Maŋŋá Examen artium álggii Prinsa Harald Kavaleriija befálaskuvlii jagis 1956, ja jotkii Soahteskuvllas gos válddii eksámena 1959:s.
Go lei geargan geatnegahttojuvvon bálvalusain, vulggii Ruvdnaprinsa Harald Oxfordii gos logai stáhtadiehtaga, ekonomiija ja historjjáBalliol College-nammasaš skuvllas gaskal 1960-62.
Ruvdnaprinsa- ja gonagas
Gonagas Haakon VII jámii čakčamánu 21. beaivvi 1957, ja de šattai Prinsa Harald Norgga Ruvdnaprinsan. Son lei vuosttaš geardde mielde Stáhtaráđis, ja jagi maŋŋá doaimmai son vuohččan Regeantan Gonagasa sajis. Ruvdnaprinsa lei čađat Gonagas Olav bálddas ja oaččui dađistaga eanet ovddastanbargguid.
1960:s čađahii Ruvdnaprinsa Harald iežas vuosttaš stuora almmolaš olgoriikamátkki. Son mátkkoštii USA:ii The American-Scandinavian Foundation 50 jagi ávvudeami oktavuođas.
Norgga ealáhusaid ovddideapmi olgoriikkain šattai dehálaš bargosuorgin Ruvdnaprinsa Haraldii. Son searvvai olu mátkkiide ovttas gávpedelegašuvnnaiguin dainna ulbmiliin ahte veahkkin rahpat uvssaid Norgga ealáhusaid buorrin. Dát lea bargu maid son lea joatkán gonagassan, erenoamážit olu stáhtagalledemiid oktavuođas.
Boarraset portreahttagovat Gonagas Haraldis
Čájeha 8 oktiibuot 16
Go Gonagas Olav buohccái 1990 giđa, de fertii Ruvdnaprinsaregeanta váldit badjelasas Gonagasa doaimmaid. Go Gonagas Olav oađđái agálašvuhtii ođđajagimánu 17. beaivvi 1991, de šattai Gonagas Harald Norgga stáhtaoaivámužžan. Son vuortnui váli Vuođđolahkii allamenolaš seremoniijas Stuoradikkis ja sivdnádallui doibmii Nidarosdomenis geassemánu 23. beaivve. Nugo su áhčči ja áddjá, de válddii maiddái Gonagas Harald alcces válgasániid "Alt for Norge".
Heajat
Njukčamánu 19. beaivve 1968 almmuhuvvui ahte Gonagas Olav lei addán Ruvdnaprinsii lobi náitalit Sonja Haraldseniin, gii lei eret Vinderenis Oslos. Bárra lei oahpásnuvvan juo ovcci jagi ovdal.
Lei vurdojuvvon ahte Ruvdnaprinsa gii lei truvdnaárbbolaš, galggai náitalit soapmasiin gii lea Eurohpa gonagassogalaš ahje adelsogas. Su sávaldat náitalit dábálaš nieiddain geas ii lean gonagaslaš duogáš, vuolggahii olu digaštallamiid. Oallugat balle monarkiija gopmánit dákkár náittusdili geažil.
Go vuos lei ráđđádallan sihke Stuoradiggepresideanttain, parlamentáralaš jođiheddjiiguin ja Ráđđehusain, de attii Gonagas Olav dattege su miehtama Ruvdnaprinsii: son oažžu náitalit Sonja Haraldseniin.
Borgemánu 29. beaivvi 1968 vihahuvvuiga soai Oslo Duopmogirkus.
Mánát ja mánáidmánát
Maŋŋel go leigga náitalan, de fárriiga soai Skaugumii, mii fas šattai Norgga ruvdnoprinsabára ruoktun
Dáppe bajasšattaiga sunno mánát. Prinseassa Märtha Louise riegádii čakčamánu 22. beaivve 1971, ja suoidnemánu 20. beaivve 1973 riegádii Prinsa Haakon.
Juo jagis 2001 válddii Gonagasbárra áhkku-ja áddjá rollaid go Ruvdnaprinseassa Mette-Marit searvvai bearrašii oktan su bártniin, Marius Borg Høiby. Prinseassa Märtha Louise ja Ari Behnaboarraseamos nieida, Maud Angelica, riegádii jagis 2003, Leah Isadora riegádii 2005 ja Emma Tallulah ges jagis 2008. Prinseassa Ingrid Alexandra riegádii ođđajagimánu 21. beaivve 2004 ja lea goalmmát norgga truvnno árbenráiddus, áhčis Ruvdnaprinssa Haakona maŋis. Jagis 2005 riegádii Prinsa Sverre Magnus. Jagis 2024 náitalii Prinseassa Märtha Louise amerihkálaš Durek Verrettain.
Valáštallanillu ja birasáŋgiruššan
Valáštallan ja luondu leat Gonagas Haraldii dehálaš beroštumit. Luondduvásáhusat leat sutnje illun ja son áinnas bivdá ja lea guollebivddus. Gonagas lea olu jagiid galledan Norgga luossajogaid ja čakčat searvá ges ealgabivdui Prinsabárta birrasis Sikkilsdalenis.
Go lei ruvdnaprinsa, de Gonagas Harald lei sin searvvis geat vuolggahedje Norgga ossodaga Máilmmi Luonddufoanddas, WWF ja 20 jagi lei son WWF Norgga presideanta.
Son čuovvola luonddu – ja birasáŋgiruššama sártniid ja almmolaš prográmma bokte.Seamma dahká priváhta dásis, ovdamearkka dihte gobeasai ollašuhttit boares niegu mii lei galledit Amazona eamiálbmogiid.
Gonagas Harald lea almmolaččat leamaš mielde áŋgiris ja máhtolaš geahččin vaikko man olu valáštallandáhpáhusain ja lea iežas gohčodan “valáštallanmielaheapmin”. Muhto son lea maid čeahppi iežas valáštallamis – borjjasteapmi. Jagis 1964 guttii son Norgga leavgga geasseolympiagilvvuid rahpamis Tokyos. Jagis 1987 son ja su joavku šadde máilmmimeašttirin Fram X:in, ja 2005:s šadde Eurohpámeašttirin Fram XV:in.
Gonagas Harald lea jahkásaččat searvan sihke nationála ja riikkaidgaskasaš regattaide dassážii go son jagis 2022 almmuhii ahte heaitá gilvoborjjastemiin.
Gonagas ja valáštallan
Gonagas Harald lea Norgga valáštallama suodjaleaddji ja áŋgiris geahčči, dasa lassin lea son ieš máŋggaid jagiid leamaš aktiivvalaš valáštalli. Lea earenoamážit borjjasteamis mas Gonagas lea birgen hirbmat bures.
Čájeha 8 oktiibuot 34
