Dronnet Sonja biografiija
Majestehta Dronnet Sonja riegádii Oslos suoidnemánu 4. beaivvi 1937. Son náitalii dalá Ruvdnaprinssain Haraldiin borgemánu 29. beaivvi 1968, ja šattai de Norgga Ruvdnaprinseassan ja maŋŋil Dronnet.
Sonja Haraldsen bajásšattai Vinderenis Oslos váhnemiiguin Dagny (1898-1994) ja Karl August Haraldsen (1889-1959). Son oahpásmuvai dalá Ruvdnaprinsa Haraldiin 1959:s. Ovcci jagi maŋŋá čielggai ahte son beassá náitalitsu válljejuvvon olbmáin. Njukčamánus 1968 almmuhuvvui ahte Gonagas Olav lei addán iežas lobi Ruvdnaprinsii náitalit borgárlaččat nieiddain gii ii gullan gonagasaide.
Go soai lohpádalaiga, de buollái digaštallan Norgga monárkiija boahtteáiggi birra, muhto vuosteháhku dasa ahte Ruvdnaprinsa náitálii borgárlaččat, lei mihá unnit go oallugat ledje ballan. Vuosttašbeaivve rájes juo, vuoistáiváldojuvvui Ruvdnaprinseassa Sonja bures olbmuin Gonagasviesu ođđa lahttun.
Borgemánu 29.beaivvi 1968 vihahuvvuiga soai Oslo Duopmogirkus, ja Sonja Haraldsen šattai Norgga Ruvdnaprinseassan.
Norgga njunušroavvá
Dalá Ruvdnaprinseassa Sonja čuovvolii Prinseassa Astrida Norgga njunšroavván maŋŋel go náitalii 1968:s.
Jagis 1991 šattaiga Ruvdnaprinsa Harald ja Ruvdnaprinseassa Sonja Norgga ođđa gonagasbárran. Dronnet Sonja čuoččui Gonagas Haralda guoras go son Stuorradikkis vuortnui váli Norgga Gonagassan. Gonagas háliidii ahte Dronnet maid galggai leat oassin sivdnádallanseremoniijas Nidarosdomen girkus. Ovttas soai leigga mielde hábmeme sivdnádallanrohkosiid maid dalle geavahedje.
Dronnet Sonja
Oahppu
Jagis 1944 álggii Sonja Haraldsen Roll og Ihlens nammasaš skuvlii Oslos. Son jotkii skuvlavázzima Slemdal skuvllas gos oaččui loahppaoahppoduođaštusa jagis 1951. Sonja Haraldsen válddii realskuvla-eksámena 1954:s Ris skuvllas.
Son čađahii čuvla- ja bivttasgoarrunoahpu Oslo fidnofágaskuvllas 1954-1955. Dan maŋŋá manai son Sveitsii ja čađahii doppe eksámena l'Ecole Professionelle de jeunes Filles Lausannes jagis 1957 (seammasullasaš go sváinnasreive). Dan oahpahusas lei maid servodatfága, rehketdoallu, ja motatevdnen.
Jagis 1961 válddii Sonja Haraldsen artiuma privatistan Bjørknesa Priváhtaskuvlla eŋgelassuorggis. Maŋŋel go čađahii eksámeniideŋgelasgiela gaskafágas 1964:s, fránskkagiela gaskafágas 1967:s ja dáiddahistorjjá vuođđofágas 1971:s Oslo universitehtas, de oaččui son cand.mag. namahusa.
Dronnet Sonja lea autoriserejuvvon čuoiganoahpaheaddji.
Mánát ja mánáidmánát
Gonagas Haraldis ja Dronnet Sonjas leat guokte máná ja guhtta mánáidmáná.Prinseassa Märtha Louise riegádii čakčamánu 22. beaivve 1971 ja Ruvdnaprinsa Haakon ges suoidnemánu 20. beaivve 1973.
Gonagasbárra válddiiga áhkku-ja áddjá rollaid juo jagis 2001 go Ruvdnaprinseassa Mette-Marit searvvai bearrašii oktan su bártniin, Marius Borg Høiby. Prinseassa Ingrid Alexandra riegádii ođđajagimánu 21. beaivve 2004 ja lea nubbin Norgga truvnno árbenráiddus, áhčis maŋis, ja jagis 2005 riegádii Prinsa Sverre Magnus.
Prinseassa Märtha Louises leat golbma niedda vuosttaš náittosdilis: Maud Angelica Behn riegádii jagis 2003, Leah Isadora ges 2005 ja Emma Tallulah jagis 2008. Jagis 2024 náitalii Prinseassa Märtha Louise amerihkálaš Durek Verrettain.
Luondu ja kultuvra
Norggas dihtet bures man stuora beroštupmi Dronnegis lea lundui, olgoeallimii ja luonddubirrasiidda. Ii gávdno bálljo báiki dán riikkas gosa Dronnet ii leat duolmmastan. Ollu turistabálgáide ja luonddugeainnuide Norggas leat bidjan Dronnega nama ja son lea Norgga Turistasearvvi gudnimiellahttu.
Dronnet Sonjas lea stuora áŋggáštus ja beroštupmi dáidagii ja kultuvrii, ja dat lea sutnje sihke vuoiŋŋasteapmin, bosiheapmin ja inspirašuvdnan. Nuorravuođa rájes lea son leamaš áŋgiris dáiddačoaggi, dasa lassin lea ieš dáiddár sihke grafihkas ja bálseduojis. Jagiid mielde leat čađahuvvon ollu galledeamit girkuin, museain, galleriijain ja čájáhusain muđui, ja son áŋgirit rahčá kulturgáhttema ja árbevirolaš dujiid ovddas.
