Ruvdnaprinsa Haakona biografiija
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon Magnus riegádii suoidnemánu 20. beaivvi 1973 Rikshospitálas Oslos ja lea árbbolaš Norgga truvdnui. Son lea Majestehta Gonagas Harald ja Majestehta Dronnet Sonja bárdni. Borgemánus 2001 náitalii Ruvdnaprinsa Haakon Mette-Marit Tjessem Høibyain.
Prinsa Haakon Magnus gásttašuvvui Šloahttakapeallas 1973:s, lei dalá Oslo-bisma Kaare Støylen gii su gásttašii.
Mánnán bajásšattai son Skaugumis Askeris ovttas váhnemiiguin, dalá Ruvdnaprinsa Haraldiin ja Ruvdnaprinseassa Sonjain, ja oappáin Prinseassa Märtha Louise,gii lei sus guokte jagi boarráset. Váhnemat leaba deattuhan ahte Ruvdnaprinsa ja su oabbágalggaiga oažžut nu dábálaš bajásšaddama go vejolaš.
Juo mánnán beroštišgođii Ruvdnaprinsa earret eará čáhcevaláštallamis, olgoáibmodoaimmain ja musihkas. Ruvdnaprinsa lea dál maiddái mielde valáštallamis ja olgoaktivitehtain iežas virggálaš doaimmaid bokte.
Juo mánnán beroštišgođii Ruvdnaprinsa earret eará čáhcevaláštallamis, olgoáibmodoaimmain ja musihkas. Ruvdnaprinsa lea dál maiddái mielde valáštallamis ja olgoaktivitehtain iežas virggálaš doaimmaid bokte.
Norgga ruvdnaprinsa
Go Prinssa áddjá Gonagas Olav V eretvádjolii ođđajagimánu 17. beaivvi 1991:s, de šattai son Norgga Ruvdnaprinsan. Seamma jagi devddii Ruvdnaprinsa 18 jagi, ja su válddálašvuođabeaivve, suoidnemánu 20. beaivvi 1991, searvvai son vuosttaš geardde stáhtaráđđái áhčis Gonagas Haralda fárus.Ruvdnaprinsa doalai maid iežas vuosttaš virggálaš sártni go giittii borramuša ovddas maŋŋel mállásiid maid ráđđehus lágidii sutnje Akershus šloahtas, suoidnemánu 20. beaivvi 1991:s.
Ruvdnaprinssa oahppu
Oahppu
Dalá Prinsa Haakon álggahii oahpu Smestad Skuvllas Oslos, seamma ládje go iežas áhčči.Nuoraidskuvllačađahii son Kristelig Gymnasiumas Oslos ja seamma skuvllas čađahii son maiddái joatkkaskuvlla mainna gearggai 1992:s.
Ruvdnaprinssas lea oahppu sihke universitehtas ja Suodjalusas.
Ruvdnaprinssas lea bachelordási oahppu stáhtadiehtagis University of California Berkeleyas (1999) ja mastergráda ovddidanoahpus London School of Economics and Political Science gos čiekŋudanfáddán lei riikkaidgaskasaš gávppašeapmi ja Afrihká.
1999 čavčča lei son hárjehallin Norgga sáttagottis ON:as New Yorkas gos son earret eará čuovui Generálačoahkkima goalmmát lávdegotti barggu. 2001:s čuovui Ruvdnaprinsa Olgoriikadepartemeantta aspirántagurssa.
Suodjalus
Ruvdnaprinsa čađahii vuosttašgearddebálvalusa Mearrasuodjalusas. Son jotkkii militearaoahpuin Mearrasoahteskuvllas Bergenis gos gearggai 1995:s.
Ruvdnaprinsa lea maiddái čađahan gurssaid ovttas mariinabivdiiguin, searvan Suodjalusa erenoamáškommándo seaivunsuodjegursii, vázzán soahtebargoveaga bálvalusgurssa ja son galleda jeavddálaččat Suodjalusa dálvehárjehallamiid.
Ruvdnaprinsa Haakonis lea generála dássi Suodjalusas, son lea admirála Mearrasuodjalusas ja generála Áibmosuodjalusas.
Čájeha 8 oktiibuot 10
Náittosdilli ja bearaš
Borgemánu 25. beaivvi 2001 náitalii Ruvdnaprinsa Mette-Marit Tjessem Høibyain Oslo Duopmogirkus. Bisma Gunnar Stålsett vihahii sudno.
Heajaide ledje bovdejuvvon Eurohpá gonagasviesuid, virggálaš Norgga ja organisašuvnnaid ovddasteaddjit lassin bearrašii ja ustibiidda. Maŋŋel vihaheami ledje Šloahtas gallamállásat.
Ruvdnaprinsabearrašis leat golbma máná: Marius Borg Høiby, Prinseassa Ingrid Alexandra ja Prinsa Sverre Magnus.
Ruvdnaprinsabára ruoktu lea dál Skaugum, Askeris.