Norgga Ruvdnaprinsa
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon lea vuosttaš árbenráiddus Norgga truvdnui. Ruvdnaprinsan leat sus hui olu máŋggabealálaš almmolaš doaimmat sihke Norggas ja olgoriikagalledemiin.
Ruvdnaprinsa doaibmá regeantan go Majestehta Gonagas Harald ii sáhtte doaimmahit daguid buozalmasvuođa geažil dahje jus ii leat riikkas.
Ruvdnaprinsa oassálastá dábálaččat go Gonagas doallá stáhtaráđi Šloahtas ja go Gonagasas leat fásta audienssat stáhtaministariin, olgoriikaministariin ja Suodjalusa ovddasteddjiiguin.
Almmolaš geatnegasvuođat
Ruvdnaprinsa Haakon čađaha jahkásaččat ollu almmolaš galledemiid miehtá Norgga.
Ruvdnaprinssa prográmmadoaimmat speadjalastet surggiid maidda sus lea máŋga jagi leamaš erenoamáš beroštupmi, ja dat fátmmasta nanu áŋgiruššama earret eará birrasii ja ceavzilvuhtii, nuoraide ja riikkaidgaskasaš bargui.Sus lea beroštupmi ealáhusdoaimmaide ja árvoloktemii, ja áŋgiruššá earenomážit gründerdoaimmaide ja ruoná molsumii.
Jahkásaččat jođiha Ruvdnaprinsa máŋga doaimma olgoriikkas ráđđehusa ovddas dainna ulbmiliin ahte hukset oktavuođaid gávppašeamis ja ealáhusdoaimmain, dutkamis ja kultuvrras, ja seammás ovddidit Norgga beroštumiid olgoriikkas.
Čoahkkananbáikkit
Ruvdnaprinsii lea dehálaš ásahit čoahkkananbáikkiid. 2012:s vuolggahii son SIKT konferánssaásaheami. Dohko čoagganit jahkásaččat sullii 200 nuorra jođiheaddji ja taleantta, iešguđetlágan surggiin ja sektoriin Norgga gávpogiin.
Ruvdnaprinsabára foandda bokte doarjuba Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa prošeavttaid mat fátmmastit nuoraid geain lea riska manahit gullevašvuođa searvevuhtii. Foanda ásahuvvui Ruvdnaprinsabára náitaleami oktavuođas 2001:s.
Foanda galgá nannet nuoraid searvevuođa, nu ahte buohkat dovdetgullevašvuođa ja sáhttet searvat. Ruvdnaprinsa čohkká foandda stivrras ja oassálastá aktiivvalaččat ovttasbargoprošeavttain go searvá iešguđetlágan doaimmaide mat gullet prošeavttaide. Okta ovdamearka lea jahkásaš Framtidsmøtet, Boahtteáiggečoahkkin, gos nuorat miehtá riika ovddidit árvalusaid boahtteáiggi hárrái muhtun mearriduvvon fáttás.
Internationála áŋgiruššan
Ruvdnaprinssas lea nanu beroštupmi internationála áššiide, ja de earenoamážit gažaldagaide mat gusket nuorra jođiheddjiide, ceavzilvuhtii ja geafivuođa eastadeapmái.
2003 čavčča nammaduvvui son goodwillambassadevran ONa ovdánahttinprográmmii, UNDP. Goodwillambassadevran lea Ruvdnaprinsa čađahan olu gieddegalledemiid čuovvolandihte UNDP prošeavttaid miehtá máilmmi
Ruvdnaprinsa deattuha ON:a guoddevašvuođa mihttomeriid UNDP barggu oktavuođas. Earenoamážit vuosttaš mihttomearri – jávkadit geafivuođa, ja 14. Mihttomearri, seailluhit ja guoddevaččat ávkkástallat eallima čázis- lea guovddážis su UNDP-áŋgiruššamis. Dálkkádatrievdama, sosiála erohusaid ja geafivuođa kompleaksa ovttasdoaibman leat dábálaččat fáddán UNDP-gieddegalledemiid oktavuođas.
UNDP goodwillambassadevra
UNDP goodwillambassadevra
Ruvdnaprinsa Haakon lea leamaš ON:a ovdánahttinprográmma, UNDP, goodwillambassadevra 2003 rájes. Dán áigodagas lea son čađahan olu gieddegalledemiid čalmmustahttindihte UNDP prošeavttaid miehtá máilmmi:
Jamaica (2024), Kenya (2022), Colombia (2019), Liberia (2017), Nuorta-Timor (2015), Tanzania (2014), Zambia (2013), Haiti (2012), Nepal (2011), Botswana (2009), Mongolia (2008), Burundi (2007), Guatemala (2006), Sierra Leone (2005) ja Kambodsja (2004).
Dálkkádat, mearra ja biras
Ruvdnaprinsa Haakona internationála áŋgiruššan guoská maiddái dálkkádat- ja birasgažaldagaide, ja lea earenoamážit sáhka mearas, poláraáššiin, luonddugáhttemis ja dálkkádatrievdamiid eastadeamis. Sus lea erenoamáš beroštupmi ipmirdit mo teknologiijain ja innovašuvnnain sáhttá ráhkadit čovdosiid dasa mot váldá vára luonddus ja dálkkádagas sihke Norggas ja máilmmis muđui.