Norgga Prinseassa Astrid
Prinseassa Astrid, Ferner roavvá, lei Norgga vuosttašroavvá gaskal 1954-1968. Prinseassa lea dorjon golmma gonagasa sin doaimmas ja lea ain doaimmalaš ovddasteaddji Gonagasvissui.
Prinseassa Astridis leat máŋga virggálašdoaimma juohke jagi. Son oassálastá olgoriikka stáhtagalledemiin ja lea mielde Gonagaslaš tribunas Holmenkollenis ja eará stuora valáštallandoaluin.
Prinseassa čuovvola su suodjalanovddasvástádusaid ja su luohttámušdoaimma stivrajođiheaddjin Ruvdnaprinseassa Märtha Muitofoanddas. Iežas barggus lea Prinseassa Astrid erenoamážit deattuhan ovddasmorraša ja ávvira sidjiide geain ii dáidde leat nu gievrras sajádat servodagas, ja lea vuoruhan fátmmastit sin geat leat veaháš earáláganat. Jahkásaččat searvá son Dissimilisa árbevirolaš juovlakonsertii ja Prinseassa lea čuvvon Sanitehtanissoniid barggu badjel 70 jagi.
– Leat leamaš 70 dehálaš mearkkašahtti jagi danin go dat bargu maid bargabehtet mearkkaša nu olu oallugiidda.
Prinseassa Astrid dearvvuođat Sanitehtanissoniidda
Prinseassa Astrid lea maiddáiTrondheim Symfoniorkester & Opera suodjaleaddji, ja jahkásaččat lágiduvvo Prinseassa Astrid riikkaidgaskasaš musihkkabálkkašupmi Troanddimis. Dat vuođđuduvvui jagis 1953 ja lea musihkkagilvu mii lea guhkimusat ceavzán min riikkas. Prinseassa Astrid lea máŋgii ieš geigen bálkkašumi vuittiide.
Oasit Prinseassa Astrid virggálaš prográmmas
Ruvdnaprinseassa Märtha Muitofoanda
Ruvdnaprinseassa Märtha Muitofoanda
Prinseassa Astrid, Ferner roavvá jođiha Ruvdnaprinseassa Märtha muitofoandda stivrra.
-Lea munnje illun go beasan juohke jagi iežan eatni, Ruvdnaprinseassa Märtha riegádanbeaivvi, juohkit organisašuvnnaid ja servviid sosiála ja humaniteara doaimmaide miehtá Norgga ruhtadoarjagiid, lohká Prinseassa Astrid.
Norgga vuosttašroavvá 14 jagi
Go Ruvdnaprinseassa Märtha jámii jagis 1954, de šattai Prinseassa Astrid Norgga vuosttašroavván, son lei dušše 22 jagi boaris. Sus lei dát rolla gitta dassážii go Ruvdnaprinseassa Sonja válddii dan badjelasas jagis 1968.
Prinseassa Astrid ovddastii okto dahje čuovui Gonagas Haakona, dan maŋŋel Gonagas Olava ja Ruvdnaprinsa Haralda stuorát čalmmustandoaluin miehta riika. Stáhtagalledemiid ja eará stuorát dilálašvuođain, lei Prinseassa Astrid doalloeamit mállásiin Šloahtas ja Skaugumis.
Go Gonagas Olav válddii badjelasas truvnnu Gonagas Haakona jápmima maŋŋel jagis 1957:s, de čuovui Prinseassa Astrid su mielde sivdnidanmátkkis ja Davvi-Norgga Gonagasmátkkis čuovvovaš jagi.
Gonagas Olava vuosttaš stáhtagalledeapmi lei Dánmárkkus 1958. Prinseassa Astrid čuovui su mielde - seamma láhkai go son lei Gonagas Haakona mielde go son lei stáhtagalledeamis Nederlánddas 1954:s.
Vuosttašroavvá
Dan rájes go Ruvdnaprinseassa Märtha jámii 1954:s gitta dassážii go dalá Ruvdnaprinsa Harald náitalii Sonja Haraldseniin jagis 1968, de lei Prinseassa Astrid Norgga vuosttašroavvá. Son ovddastii Norgga ja Gonagasviesu sihke Norggas ja olgoriikkas.
Čájeha 8 oktiibuot 16
Gudnipenšuvdna
Prinseassa Astrid barggai ja doaimmai golmmain gonagasain, ja 2002:s bálkkašuvvui su viššalis doaibma ja liekkus oskkáldasvuohta. Su 70-jagi beaivve oaččui son gudnepenšuvnna ráđđehusas.
”Norgga stáhta lea mearridan čájehit ahte árvvusatnit dan barggu maid Prinseassa Astrid, Ferner roavvá, lea bargan Norgga ovddas. Álggos riikka vuosttašroavván ollu jagiid, ja maiddái go dan máŋŋil ain lea doaimmahan ollu ovddastanbargguid.Dan sivas son oažžu gudnipenšuvnna stáhtakássas ánsun dan barggu ovddas maid son lea bargan Norgga ovddas.”
