Prinseassa Astrid biografiija
Prinseassa Astrid, Ferner roavvá riegádii guovvamánu 12. beaivvi 1932 Solbakkenis Skøyenis Oslos. Son lea nubbin boarraseamos Gonagas Olav V (1903-1991) ja Ruvdnaprinseassa Märtha (1901-1954) mánáin.
Go Prinseassa Astrid riegádii, de ledje Skauguma ain divodeame ja ođasmahttime maŋŋel buollima 1930:s. Nu riegádii Prinseassa Solbakkenis lahka Skøyena Oslos. Earenoamáš stáhtaráđđečoahkkimis almmuhii Gonagas Haakon VII ahte unna prinseassaža namma galggai leat Astrid Maud Ingeborg. Son lea Belgia Dronnet Astrid gáibmi, lassin su guovtti áhkuid gáibmi, Dronnet Maud ja Prinseassa Ingeborg.
Prinseassa Astridis ii leat árbenriekti truvdnui.
Bajásšaddan
Jagis 1934 beasai Ruvdnaprinsabearaš fas fárret Skaugumii, ja doppe bajásšattai Prinseassa Astrid ráfálaš boaittobealbirrasis iežas boarráset oappáin, Prinseassa Ragnhildain ja Prinsa Haraldiin.
Prinseassa Astrid lei ovccijahkásaš go Duiska bođii vuollástit Norgga cuoŋománu 9. beaivve 1940.
Gonagasbearaš ja ráđđehus báhtarii davás togain vai okkuperejeaddji soahteveahka ii beassan sin váldit sin giddagassii. Seamma ija Ruvdnaprinseassa Märtha oktan mánáiguin rasttildii ráji Ruŧŧii, ja borgemánu 12. beaivvi mátkkoštedje sii viidáseappot USA:i gosa presideanta Franklin D. Roosevelta lei sin bovden boahtit.
Čuovvovaš vihtta jagi orui Prinseassa Astrid etniin ja oarbiniiguin Pook's Hillas olggobeale Washington D.C. Ruvdnaprinseassa Märtha barggai váibbakeahttá Norgga beroštumiid ovdii, ja mánát veahkehedje nu mot nagodedje.
Pook’s Hillas
Geassemánu 7. beaivvi 1945 beasai bearaš viimmat máhccat Norgii. Máŋga duhát olbmo ledje vuordime Honnørbryggas Oslos sávvat sidjiide buresboahtima ruoktot.
Prinseassa Astrid oahppu
Oahppu
Prinseassa Astrid álggii oahpuin ruovttus Skaugumis, muhto jotkkii Nissen Nieiddaskuvllas go bođii fas Norgii maŋŋel soađi. Son loahpahii artiuma jagis 1950 ja de logai sosiálaekonomiija ja politihkalaš historjjá Oxfordas guokte jagi.
Maŋŋel oahpai Prinseassa Astrid maiddái čuvlagoarruma Märthaskuvllas ja borramušráhkadeami Lolly Ræstada ruovttudoalloskuvllas.
Son čuovvolii maiddái iežas beroštumiid dáidda- ja duodjesuorggis jalei oahpahallin Halvor Sandø bálseduodjebájis Røas.
Vuosttašroavvá
Go Ruvdnaprinseassa Märtha jámii 1954:s, de šattai Prinseassa Astrid Norgga vuosttašroavván, dušše 22-jahkásažžan. Sus lei dát rolla dassážii go Ruvdnaprinseassa Sonja válddii dan badjelasas 1968:s. Prinseassa Astrid oaččui maiddái ovddasvástádussan jođihit Ruvdnaprinseassa Märtha Muitofoandda, ámmát mii ain lea guovddážis su doaimmain.
Prinseassa Astrid ovddasta ain Gonagasa ja Gonagasviesu virggálaš lágidemiin.
Boarráset portreahtagovat Prinseassa Astridis
Čájeha 8 oktiibuot 13
Bearaš
Jagis 1961 náitalii Prinseassa Astrid Johan Martin Ferneriin Asker girkus. Gonagas Olav mearridii ahte maŋŋel náitaleami galggai nieida gohčoduvvot Prinseassa Astrid, Ferner roavvá.
Soai oaččuiga vihtta máná. Cathrine Ferner Johansen (1962), Benedikte Ferner (1963), Alexander Ferner (1965), Elisabeth Ferner (1969) ja Carl-Christian Ferner (1972).
Johan Martin Ferner jámii ođđajagimánu 24. beaivve 2015:s.
Heajat 1961
Stuora valáštallanberoštupmi
Prinseassa Astridis lea hirbmat stuora beroštupmi valáštallamii, ja oassálastá áŋgirit geahččin sihke virggálaččat ja priváhta olmmožin. Son lea oskkáldas guossi Holmenkollenis ja čeavlás Holmenkollen-medálja eaiggát.
Go devddii 80-jagi 2012:s, de son dan oktavuođas oaččui Čuoigansearvvi Birkebeinerplakeahta go nu viššalit lei dorjon sabetvaláštallama.
Prinseassa Astrid hárve oaidná beatnaga, Wilma, haga. Beatnagat lea čuvvon Prinseassa olles eallima- vuosttaža oaččui váhnemiin go devddii 2 jagi. Prinseassa Astrid vieččai Wilma guovddážis mii gávdná elliide ođđa ruovttuid. Seamma dagai son ovddit beatnagiin, Tarzan.
-Jus beatnagis ii leat buorre dilli doppe gos orru, de lea vuogas beassat addit sutnje buori eallima, logai Prinseassa Astrid jearahallamis NRK:in iežas 93-jagi oktavuođas.
