Nobel ráfibálkkašumi geigejupmi 2023

Ráfibálkkašumi vuoiti Narges Mohammadi čohkká ieš giddagasas Iránas. Su mánáguovttos ovddasteigga eatnis ovttas portreahttagovain mii lei biddjon guoros stuolu báldii. Ráfibálkkašumi vuoiti isit, Taghi Rahmani, searvvai maiddái bálkkašumi geigejupmái.

Ali Rahmani čájehii ráfivuođamearkka maŋŋel go son ja su oabbá Kiani leigga váldán vuostá Nobel ráfibálkkašumi ja doallán Nobellogaldallama sutno eatni Narges Mohammadi, namas. Govven: Javad Parsa / NTB

Norgga Nobellávdegotti jođiheaddji Berit Reiss-Andersen, ávvudii ja rámidii dán jagáš ráfibálkkašumi vuoiti, ja čiekŋudii lávdegotti ákkastallama manin válljejedje dán vuoiti:

– Nobel ráfibálkkašupmi 2023 juhkkojuvvo Narges Mohammadi go son duostilit lea dáistalan ja rahčan friddjavuođa ja olmmošvuoigatvuođaid ovddas golbmalot jagi. Ja son lea čájehan nanu jođiheami go proteasttat fas šávihedje Iránas. Dán jagáš ráfibálkkašupmi gudnejahttá ja árvvusatná buot duostilis nissonolbmuid Iránas ja máilmmis muđui, geat rahčet vuđolaš olmmošvuoigatvuođaid ovddas. Ja geat rahčet dan ovddas ahte vealaheapmi ja lihccun nissonolbmuid ektui, heaittihuvvo, dajai Reiss-Andersen.

Nobellávdegotti jođiheaddji Berit Reiss-Andersen doallá sártni bálkkašumi geigejumi doaluin. Guoros stuolu bálddas lea stuora govva dán jagáš Nobel ráfibálkkašumi vuoitis. Govven: Fredrik Varfjell / NTB

"Nisu, eallin, friddjavuohta!"

Narges Mohammadi lea 2015 rájes bargan Defenders of Human Rights Center ovddas, Teheránas. Go organisašuvnna vuođđudeaddji, ovddeš ráfibálkkašumi vuoiti Shrin Ebadii, fertii eksilii mannat, de oaččui Narget Mohammadi njunuš rolla das. Ebadi oaččui dán bálkkašumi 20 jagi dassái, ja searvvai geigejumidoaluide Oslo ráđđešviesus.

– Čállima, dáistaleami, miellačájeheami ja cealkámušaid bokte, lea Mohammadi dolvon Ebadi bargguid viidáseappot. Ja dan son lea dahkan balu haga, dajai Reiss-Andersen.

Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra seremoniijas Oslo ráđđeviesus. Govven: Javad Parsa / NTB

Nobellogaldallan juhkkojuvvui guovtti oassái. Jumešguovttos ovdanbuvttiiga goabbatge oasi reivves man Narges Mohammadi ieš lei čállán seremonija váste.

Nieida Kiana dajai ahte son luoiká jiena eadnásis ja buot Irána nieiddaide ja nissonolbmuide geaid ii oktage nagot jávohuhttit. Ja son geardduhii čuorvvassáni mii maŋemus jagi lea leavvan Iránas: “Nisu, eallin, friddjavuohta!”

Gonagas Harald dearvvaha Kiani Rahmani, dán jagáš ráfibálkkašumi vuoiti nieida. Govven: Javad Parsa / NTB

Audiensa Šloahtas

FOvdal bálkkašumi geigendoaluid, válddii Majestehta Gonagas Harald vuostá Kiana ja Ali Rahmani audiensii Gonagaslaš šloahtas. Maiddái Majestehta Dronnet Sonja ja Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit oassálaste.

Ali ja Kiani Rahmani audienssas Šloahtas. Govven: Hanna Johre / NTB

Redd Barna ráfibálkkašumifeasta

Árabut lágidii Redd Barna ráfibálkkašumifeastta Narges Mohammadi gudnin. Su mánát, Kiana ja Ali Rahmani, oassálasttiiga doaluin ovttas Ruvdnaprinsa Haakoniin ja Ruvdnaprinseassa Mette-Maritiin.

Nugo juo lea vierrun, de čohkkii Redd Barna skuvlamánáid Oslo ja Oslo birrasis Nobel ráfivuođaguovddážii gos lágiduvvui diibmosaš čájálmas musihkain, dánsumiin ja áŋiruššamiin. 12 čihččetluohkkálačča Grünerløkka, Kampen ja Vålerenga skuvllain ledje plánen Ráfibálkkašumifeastta.

Kiana ja Ali Rahmani jearahallan Redd Barna ráfibálkkašumifeasttas. Govven: Liv Anette Luane, Gonagaslaš hoavva.

Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra ledje eahkes Nobelbaŋkeahtas mii lágiduvvui ráfibálkkašumivuoiti gudnin Grand Hoteallas.