Riikkajoavkku gudnijahttin maŋŋel máilmmimeašttirgilvvuid
Majestehta Gonagas lágidii vuostáiváldima Norgga dievdduid spábbačiekčanriikkajoavkku gudnin Gonagaslaš šloahtas maŋŋel historjjálaš bohtosa máilmmimeašttir gilvvuin.
Suoidnemánu 13. beaivi 2026
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa, Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra ja Prinsa Sverre Magnus oassálaste maiddái vuostáiváldindoaluin Uhca Feastasálas.
Kapteaidna Martin Ødegaard láidestii ovddemusas go joavkku bođii sisa dearvvahit gonagaslaččaid. Maŋŋel čiekčiid, bođii hárjeheaddji Ståle Solbakken ja spábbačiekčanpresideanta Lise Klaveness ovddemusas buot hárjeheddjiid ja vehkiid. Máŋga duhát olbmo lávlo "Alt for Norge" Šloahttašiljus ja dát lávlla dávistii siste maiddái.
Spábbačiekčanpresideanta Lise Klaveness giittii bovdehusa ovddas ja giitalii Gonagasbearraša doarjaga ovddas gilvvuid oktavuođas. Dan maŋŋel Gonagas Harald válddii sáni saji.
Mii dat galgat giitit
- Ráhkis buohkat, álggahii Gonagas Harald. -Lea stuora illu oaidnit din dáppe Šloahtas. Spábbačiekčanpresideanta giitalii min, muhto leat baicca mii geat galgat giitit dán vásáhusa ovddas. Dat dii gal beassabehtet ieža dovdat go lávkestehpet olggos dás, ahte dát leat leamaš vásáhus man olles Norga atná árvvus. Juoga man mii buohkat atnit árvvus.
Gonagas Harald čájehii ipmárdusa dasa ahte joavkku mielas dáiddii veahá lossa vuoittáhallat Englándii njealjádasfinálas.
-Muhto go áiggi mielde lehpet gáidan das veahá, de lean sihkar dasa ahte dii ieža lohkabehtet ahte “naaa, ii hal dát várra lean jur nu vearrái....”
Maŋŋel vuostáiváldima čuovvoledje Ruvdnaprinsa, Prinseassa ja Prinsa olles riikajoavkku Šloahttašilljui.
Suga!
Maŋŋel čiekčamiid, lea joavku suhkan čiekčanšiljus. Dán eahkeda beasai riikajoavku searvat suhkamii Šloahttašiljus. Measta 90 000 olbmo ledje boahtán gudnijahttit čiekčiid ja dán historjjálaš olahusa. Sii devde šilju Šloahta ovddabealde, Šloahttaluohká ja Karl Johans gáhta.
Riikajoavku, Prinseassa Ingrid Alexandra ja Prinsa Sverre Magnus olmmoščorragid ja “dohppejedje áirruid”. Ruvdaprinsa oaččui gudnedoaimma dearpmat ritmma rumbbuin.
Njealjádasfinála máilmmi spábbačiekčangilvvuin
Lávvordaga lei vuosttaš geardi go dievdduid riikajoavku čievččai njealjádasfinála máilmmimeašttirčiekčamiin. Molssodanlanjas, maŋŋel go ledje vuoittáhallan 1-2 Englándda vuostá, de Ruvdnaprinsa Haakon muitalii ahte Gonagas Harald dáhtui bovdet riikajoavkku Šlohttii :
– Go dál ollebehtet ruoktot, de háliida Gonagas áinnas bovdet din Šlohttii, dajai Ruvdnaprinsa.
–Dis lea lohpi dovdat ahte lehpet behtohallan. Muhto mii earát leat erenoamáš giitevaččat, ja nu rámis din olahusain ja min mielas dát lea erenoamáš, vearditmeahttun dahku, jotkkii son .
Historjjálaš máilmmimeašttirčiekčamat leat dán vuoro nohkan Norgga dáfus -muhto riikajoavkku čiekčan liggii min buohkaid váimmuid.Dat šattai stuora vásáhussan olles našuvdnii ja eallinagi muittut riegádedje, sihke čiekčamiin, muhto maiddái ávvudemiin gáhtain ja šiljuin miehtá riika.