Hopp til hovedinnhold

USA mátkkošteapmi

Mannan vahku loahpas álggaheigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet almmolaš USA guossástallama. Soai galgaba doppe mátkkoštit logi beaivvi. Gonagasbárra galgá fitnat Iowas ja Minnesotas, ja mátki loahpahuvvo New Yorkas.

13.10.2011

Duogáš dán mátkái lea The American Scandinavian Foundations 100-jagi ávvudeapmi, mii galgá leat New York gávpogis golggotmánu 21. beaivvi. Dan ovdal galgaba Gonagas Harald ja Dronnet Sonja fitnat «norgalaš Amerihkás», gos galgaba deaivvadit báikkálaš eiseválddiid ovddasteddjiid ja Norgga-Amerihká birrasiid ja institušuvnnaid ovddasteddjiid.

Luther College

Vuosttaš bisánanbáiki Gonagasbára almmolaš prográmmas lei Luther College, Decorah, Iowa. Skuvla lea vuosttaš college maid olbmot geat vulge Norggas ja ásaiduvve Amerihkii leat vuođđudan, ja doppe sáhttá lohkat eanet go 60 iešguđetlágan bachelor-prográmma humaniora suorggis. Birrasii 2 500 studeantta lohket Luther Colleges, mii ávvudii 150-jagi dán jagi.

Allaáiggalaš seremoniijas skuvlla feastasálas adde Gonagas Haraldii ja Dronnet Sonjai The Spirit of Luther Award.

Gonagas ja Dronnet beasaiga maid buorástahttit skuvlla Norgga ohppiid, ja beasaiga oaidnit oanehis teáhterčájáhusa Luther ásaheami birra. Luther Colleges doalai Gonagas Harald vuosttaš sártni dán mátkkis, ja Gonagas geavahii vejolašvuođa giitit Amerihká olbmuid doarjaga ovddas maid čájehedje suoidnemánu 22.beaivvi terrordáhpáhusaid oktavuođas:

“The peaceful and inspiring atmosphere of Luther College, however, is a striking contrast to the acts of terrorism that hit Norway so hard on 22 July. I would like to thank you, the American people, for your support and compassion in the wake of these terrible events.”

Vesterheim Norwegian-American Museum

Veaigin (báikkálaš áiggi) guossástalaiga Gonagas ja Dronnet Vesterheim Norwegian-American Museum. Musea lea vuođđuduvvon nu áigá go 1877 ja dat muitala norgalaš USA:ii sirddolaččaid historjjá. Musea vuorkkáin leat badjel 24 000 dávvira ja vel dasa lassin 16 historjjálaš vistti. Museas leat maid čájáhusat mat čájehit Norgga dáidaga ja dáiddadujiid, doppe lágidit kurssiid ja kulturhistorjjálaš čoagganemiid nugo rosemálen ja muorračuohppan dáidagis.

Gonagas Harald ja Dronnet Sonja beasaiga muosáhit earenoamáščájáhusa mii lea lágiduvvon gudnin Norgga-Amerihká skulpturdáiddárii Sigbjørn Asbjørnsen (1867-1954). Dat lea stuorámus čoakkáldat mii goassege lea lágiduvvon gos čájehit Asbjørnsena skulptuvrraid, ja dán beaivvi nammaduvvui ge visti gos čájáhus lágiduvvui, Asbjørnsen viessun.

Áiguba máhccat fas

Muhtun báikkit gos Gonagasbárra fitná dán mátkkis, leat báikkit maid Gonagas Harald ja Dronnet Sonja guossástalaiga maiddái sudno guhkes USA mátkkis 1995:s. Dalle go Harald lei Ruvdnaprinsa, de lei su vuosttaš almmolaš olgoritmátkkošteapmi maiddái USA mátki – dalle lei dan oktavuođas go The American Scandinavian Foundations ávvudii 50-jagi 1961:s.

Sártnistis muitalii ge Gonagas Harald iežas vuosttaš USA ássama birra, soahtejagiid 1940 – 45, ja movt dat lea hábmen su oktavuođa Amerihká Ovttastahttojuvvon Stáhtaide:

"I was three years old when I arrived, and by the time I returned to Norway five years later, I had come to view this country as a second home.”

Soahtejagit

Dalá Ruvdnaprinsa Olav ja Ruvdnaprinseassa Märtha leigga USA-guossástallamis sihke ovdal nuppi máilmmisoađi ja maiddái soađi áiggi. Ruvdnaprinsabára 1939 Amerihkámátkki, mii lei logi vahkkosaš mátki, ásahii dehálaš čanastagaid dohko. Dan guossástallamis oahpásnuvai Ruvdnaprinsabárra Presideanttain Franklin D. Roosevelt – ja dat ustitvuohta šattai ge maŋit áiggi hui mávssolaš.

Go duiskalaš soahteveahka leavai Norgii cuoŋománus 1940, de bággehalai Gonagasbárra báhtarit. Presideanta Roosevelt bovdii Ruvdnaprinseassa Märtha boahtit Amerihkii, ja Ruvdnaprinseassa, Prinsa Harald, Prinseassa Ragnhild ja Prinseassa Astrid báhtaredje ge dohko. The White House lei sin orrunbáiki oanehis áiggi álggos, ovdal go fárrejedje Pook’s Hill báikái, davábealde Washington, ja doppe sii orro dassážii soahti nogai.

Dan áiggis go sii doppe orro, barggai Ruvdnaprinseassa Märtha váibbakeahttá Norgga beroštemiiguin, ja dan barggus son anii stuora ávkki Presideantta ja roavvá Roosevelt ustitvuođas.
 

Dalá Ruvdnaprinsa Olav ja Ruvdnaprinseassa Märtha čađaheigga guhkit USA mátkki 1939:s. Dás oaidnit go soai leaba fitnamin Yellowstone našunálpárkkas. FUOM: Ii leat jietna (Dovdameahttun govvejeaddji, Gonagaslaš hoava govvavuorkkás)

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas