Guossástallan Froland ja Arendal suohkaniin

Maŋŋá liegga buresboahtima Pollenis Arendalas, vulggii Ruvdnaprinsabárra ja sudno mieldečuovvut Frolandii, gos álggos bisánedje Mykland báikkis.

Mykland buollinsadji

Geassemánu 9. beaivvi 2008 buollái vuovdi Frolanddas. Vuovdi bulii guhtta beaivvi, ja billistii 30.000 km² eatnama – dat lea stuorámus buollin mii dán riikkas leamaš maŋŋá 2.máilmmisoađi. Buollin dagahii earenoamáš stuora vahágiid Mykland báikái.

Ruvdnaprinsabárra váccii muhtun alážii gos lei hui várddus, ja doppe soai oinniiga guovllu maid dolla billistii. Dutki Rolf Høgberget muitalii buollima birra, makkár váikkuhusat das ledje lundui ja mii lea dáhpáhuvvan máŋit áiggi.

Sátnejođiheaddji Sigmund Pedersen válddii eret liinni muitogeađggis mii lea dasa ceggejuvvon, ja almmuhii ahte dat aláš galgá dán beaivvi rájes gohčoduvvot ”Kronprinsessehøyden” (Ruvdnaprinseassa aláš).

Frolands verk

ASK joavku vuostáiválddii Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa ”Gabriellas sång” lávlagiin go soai joavddaiga Storhaven báikái Froland verkas.

- Dákkár dilálašvuođain jurddašan "Eat go beasa vel eanet gullat?" Boahtá miella váldit sin ruoktot mielde ja bivdit sin doppe doallat smávva konseartta, logai Ruvdnaprinseassa sártnistis maŋŋá. Dasto humai Ruvdnaprinseassa buollan báikki birra, sihke iešalddis buollima birra ja maid báikkálaš servodat lea bargan maŋŋil:

- Imaš lági mielde leat dat váikkuhan báikkálaš servodaga ođasmahttimii. Lea viehka hávski oaidnit man bures Froland olbmot leat nákcen ovttasbargat ja doaibmat maŋŋil buollima. Myklandfoandda ásaheapmi ja Mykland-geaidnu prošeakta leat konrehtalaš bohtosat dan mobiliseremis, logai Ruvdnaprinseassa.

Maŋŋil lunšša čájehedje Ruvdnaprinsabárrii váldogárdima, goas earet eará beasaiga fitnat dan lanjas go dovddus matematihkkár Niels Henrik Abel jámii 1829:s, dušše 27 jahkásažžan.

Dasto mátkkoštii Ruvdnaprinsabárra togain Arendalii.

Bomuldsfabriken

Vuosttaš bisánanbáiki lei fitnodat Bomuldsfabriken Kunsthall Arendalas. Dáin lanjain gos 1898 rájes leat ráhkadan bombolstoffaid, lea dál galleriija gos čájehit dálá áiggi dáidaga. Direktöra Harald Solberg čájehii báikki Ruvdnaprinsabárrii, ja presenterii sudnuide earenoamážit Espen Dietrichson, Kira Wager ja Leonard Rickhar dáidagiid mat gullet Earenoamáš válljejuvvon dujiide.

Álbmotfeasta Arendalas

Go Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa olliiga Sam Eyde báikái, de doppe lei álbmotfeasta gos oallugat čuojahedje iešguđetlágan šlámaid, ja Arendal balleahttaguovddáža dánsejeaddjit dánso.

Sártnistis maid Ruvdnaprinsa Haakon doalai dán báikkis, čujuhii son earenoamážit birasáššiide:

- Áiggun Arendalii sávvat lihku go lea šaddan Norgga vuosttaš dálkkádatneutrála suohkanin. Dat rahpá seammás vejolašvuođa ságastit dakkár ášši birra mas mun anán stuora fuola: Mii, norgalaččat ja máilmmiboargárat, eat sáhte doalahit iežamet áibbas olggobealde máilmmi iežamet buori dilis, buriiguin vejolašvuođaiguin dahje iežamet váttisvuođaiguin. Mis leat máilmmiviidosaš hástalusat maidda fertejit gávdnot máilmmiviidosaš čovdosat – muhto barggut fertejit dahkkot juohke dásis. Birasdilálašvuohta lea okta ovdamearka dasa. Go lohkat ahte juohkehaš sáhttá juoidá bargat – de lehpet gii dáppe Arendalas duohtavuođas čájehan maid dat sisttisdoallá; ahte dat lea duohta ja das lea ávki.

Ruvdnaprinsa humai maid eará birasfáttá birra, namalassii šaddo-ja eallešlájaid girjáivuođa goarideami birra. Ja dat ášši lei ge hui guovddážis go joavddaiga maŋit čuoggái prográmmas:

Luonddugirjáivuohta Vitensenteris

Vitensentera ulbmil Sørlánddas lea movttiidahttit mánáid ja nuoraid beroštišgoahtit luonddufágain, ja dál beasaiga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa gullat go Risør mánát muitaledje muhtun prošeavtta birra mainna sii ieža leat bargamin, namalassii hummerprošeakta.

Dasto rabai Ruvdnaprinseassa čájáhusa «Naturmangfoldsåret». 2010 lea máilmmiviidosaš luonddugirjáivuohtajahki, ja dat mearkkaša ahte luonddu biologalaš girjáivuohta galgá earenoamážit čalmmustahttojuvvot. Čájáhus čájeha ahte lea ávki divodit vahágiid maidda mii olbmot leat sivalaččat. Ruvdnaprinsa Haakon lea Luonddugirjáivuođajagi suodjaleaddji.

Guovddáža skuvlamánáin ledje gažaldagat Ruvdnaprinsabárrii, ja jerre earet eará ahte lea go Ruvdnaprinsabárra goassege váldán iežaska mánáid mielde krábbaid bivdit?

Ruvdnaprinsabárra geavahii maid vejolašvuođa guossástallat UNEP/GRID-Arendalas, dat lea máilmmiviidosaš birašváttisvuođaid diehtojuohkinguovddáš, ja doppe beasaiga gullat maid sii barget dan ektui ahte sihkkarastit luonddugirjáivuođa.

Eahkes leaigga Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit guossin almmolaš mállásiin Arendal boares ráđđeviesus.