Hopp til hovedinnhold

Ovttasbargu dutkamis ja oahpahusas

Maŋemus beaivvi Gonagasbára Lulli-Afrihkká stáhtaguossástallmis, čuovvuba soai sihke dutkan- ja oahpahussemináraid ja beassaba maid oaidnit dearvvašvuođastašuvnna the Uitzig Clinic. Soai fitnaba maid nuorra borjjasteddjiid guossis Zeekovlei Yacht Clubas.
26.11.2009

Árabut seamma beaivvi soai finaiga Green Point Stadionis, gos sudnuide čájehedje ja muitaledje dien Stadion birra. Doppe soai leigga Cape Town sátnejođiheaddji Dan Plato fárus.

Green Point Stadion

2004:s válljejuvvui Lulli-Afrihkká spábbačiekčan máilmmimeastirgilvvohallamiid lágideaddjin (2010). Lulli-Afrihkká lea vuosttaš afriikka našuvdna mii lea dákkár lágideami ožžon. Ođđa Green Point Stadium, mii dál huksejuvvo, lea earenoamáš vuogas báikkis ja dasa čáhket 68 000 geahčči Máilmmigilvvuid lágideamis.

Riikkaidgaskasaččat lea Green Point Stadium eanemus dovddus danin go doppe lágiduvvui vuosttaš nugohčoduvvon 46664-konsearta, gosa čoahkkanedje muhtumat máilmmi stuorámus artisttain 2003:s. 46664 lei Nelson Mandela fáŋganummar Robben Island giddagasas, ja dál geavaha Nelson Mandela Foundation dien nummara iežaset kampánjain main čalmmustahttet hiv/aids.

Rabai dutkan- ja oahpahusseminára

Dan maŋŋil rabai Dronnet Sonja guokte seminára Cape Town Universitehtas, maid fáddá lei dutkan ja alit oahpahus. Dáppe leat birrasii 22 000 studeantta, sin searvvis leat 4000 olgoriikkalačča geat leat eret 97 iešguđet riikkas – maiddái Norggas. Seminára, man fáddá lea alit oahpahus, geahčada makkár vejolašvuođat leat ásahit vel buoret dilálašvuođaid oahpahussii iešguđet riikkain.

1995 rájes lea leamaš viiddis ovttasbargu dutkansuorggis gaskal norgga ja lulli-afrihkká universitehtaid. Earet eará leat ovttasbarggus leamaš dát fáttát: medisiidna, energiija, sosiálfágat, fysihkka ja biologiija. Dutkansemináras galget dárkileappot geahččat makkár eará áigeguovdilis surggiin livččii vejolaš ovttasbargat. Dan deattuhii ge Dronnet iežas rahpansártnis:

- With the opening of today’s seminars, our two countries are entering a new phase in our academic partnerships, addressing topics such as climate change and environmental hazards, as well as medicine and public health challenges.

Uitzig Clinic

Dasto finaiga Gonagas ja Dronnet dearvvašvuođastašuvnnas the Uitzig Clinic. Oahpisteaddjit čájehedje sudnuide dán klinihka ja muitaledje makkár dehálaš bargguid dáppe barget. Gonagas Harald ja Dronnet Sonja finaiga maid ovtta bearraša guossis mii gullá dán klinihkkii.

Dát klinihkka lea okta 18 fealtastašuvnnain main lea čanastat The Desmond Tutu TB Centre (DTC) Stellenbosch universitehtas. DTC ásahuvvui tuberkulosa dávdda eastadeami várás, ja lohkko dál leat okta máilmmi njunuš ásahusain tuberkulosa, hiv ja aids dutkamiin. Bergen universitehta lea okta ollu olgoriikkalaš universitehtain mas lea dutkanovttasbargu DTC guovddážiin.

MOT (VUOSTÁ) borjjastemiin

Maŋemus almmolaš guossástallan Gonagasbára prográmmas lei Zeekovlei Yacht Clubas. Dáppe addo geafes guovlluid nuoraide vejolašvuohta oahppat borjjastit. Muhtumat sis gilvvohallet ge juo regattain – maiddái riikkaidgaskasaččat, ja muhtumat leat ožžon barggu borjjastandoaimmain. Muhtumat mahccet ruovttoluotta bargat eaktodáhtolaččat prošeavtta bagadallin, masa dál gullet vahkkosaš oahpahusat main leat fárus sullii 100 máná gaskal 8 ja 18 jagi.

Borjjasteapmi lea MOT-prošeakta. MOT ásaheaddjit leaba luistejeaddjit Johann Olav Koss ja Atle Vårvik, ja bargun lea nannet bajásšaddanbirrasa nu ahte nuorat ožžot oadjebasvuođa luohttit iežaset návccaide. Lulli-Afrihkká lea vuosttaš riikka earret Norgga mii lea bargagoahtán MOT doaimmaiguin. Lulli-Afrihkká MOT jođiheaddji, Wanda Møller, muitalii máŋga MOT-prošeavtta birra Gonagassii ja Dronnegii.

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas