Hopp til hovedinnhold

Ealáhusovttasbargu Rios

Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa jotkkii odne iežas guossástallama Brasilas Rio de Janeiros. Rio lea ekonomalaš fápmobáiki, ja lea ge dat gávpot gos eanas Norgga fitnodagain, mat leat Brasilas, leat váldodoaimmahagat.

17.11.2015

Norgga dorski – goikaduvvon guolli maid brasilialaččat geavahit iežaset bacalao borramuššii – lea leamaš boarráseamos gávpegálvu min ja Brasila gávpedoaimmain. Muhto dál gal lea olju ja doaimmat mat dasa čatnasit šaddan guovddáš gávpegálvun, ja eanet go 9 000 báikkálaš bargi barget ge fitnodagain main leat Norgga oamasteaddjit. Dasa lassin ásahit Norgga fitnodagat dađistaga doaimmaid ođđa surggiin, nugo alumiidna, eanandoallu ja ođasmahtti energiija.

Ruvdnaprinssa Haakona prográmma Rios odne čalmmustahttá gávpe- ja ealáhusovttasbarggu.

Ealáhusseminára

Álggos sii rahpe máŋgga beaivásaš ealáhusseminára gosa čoahkkanit badjel 500 olbmo geat ovddastit Norgga ja Brasila ealáhusaid. Sii galget digaštallat oktasaš beroštumiid ja hástalusaid, ja čatnat oktavuođaid viidásit ovttasbargui.

-Today’s seminar is in many ways the centrepiece of our visit, sa Kronprinsen i sin åpningstale.
- It brings together people from the worlds of business, politics, academia and government. And it is an opportunity to share Brazilian and Norwegian perspectives and foster good ideas and fruitful partnerships for the future. 

Ruvdnaprinsa ságastii maid min boarráseamos gávppašanoktavuođa birra. Badjel 170 jagi lea Norga vuovdán goikeguoli, ráktoguoli Brasilii ja oastán doppe gáfiid. Ja seminára rahpandilálašvuođas vulggii ge Ruvdnaprinsa Haakon juste goikeguoli rámidan lágideapmái.

Bacalhau-da-Noruega

Dorski Brasila bacalao borramuššii dahká 20% gálvvuin maid Norga vuovdá dan riikii. Muhto maiddái dán gávpesuorgái lea biepmuid gárvvistanáigi váikkuhišgoahtán. Ollugat hálidit dán áiggi dakkár borramušaid maid sáhttá oanehit áiggis ráhkadastit go dien árbevirolaš guolleborramuša. Dat lea sivvan dasa go dál leat vuovdališgoahtán ollu ođđalágan guollebuktagiid brasilialaččaid biebmomárkaniin.

Brasila Master Chef vuoiti, Izabel Alvarez, ráhkadii borramušaid otná dilálašvuhtii. Doppe beasai Ruvdnaprinsa Haakon sihke máistet bassojuvvon dorski ja maiddái juohkit máisten bihtáid gehččiide ja preassaolbmuide.

Ovttasbargu dutkan- ja oahpahussuorggis

Maŋŋá almmolaš lunšša, maid Rio de Janeiro stáhtaguvernevra, hearrá Luiz Fernando Pezão guossohii, vulggii Ruvdnaprinsa Haakon CENPES guovddážii oahppat eambbo Norgga-Brasila ovttasbarggu birra dutkan-ja oahpahussuorggis.

CENPES lea okta máilmmi stuorámus guovddážiin gos barget energiija dutkamiin. Doppe barget lagabui 2 000 dutki badjelaš 860 iešguđetlágan prošeavttaiguin. Sihke norgalaš ja brasilialaš studeanttat besset searvat ollu dutkanprošeavttaide ovttas fágačehpiiguin.

CENPES guovddážis beasai Ruvdnaprinsa oaidnit DORIS robohta. DORIS robohta leat ruhtadan Norgga Statoil ja brasilialaš Petrobras, ja dat sáhttá fuobmát gassasuođđamiid, buollima, biergasiid mat eai doaimma nugo galget jna. Robohta sáhttá leat vuosttaš diekkár bierggas mii váldojuvvo atnui offshore oljoinstallašuvnnain.

Maritiima čoahkku mas lea sosiálalaš ovddasvástádus

Norgga maritiima biras lea nanus Brasilas ja earenoamážit Rios. Vard skiipahuksenbáikkis lea áibbas ođđa DNV GL-sertifiserejuvvon fievru mas leat ollu Norggas buvttaduvvon biergasat. Ruvdnaprinsa beasai dearvvahit ja oaidnit norgalaš maritiima čoahku Brasilas.

Ollu doaimmat lea dađistaga fuobmán ahte lea dehálaš dovdat sosiálalaš ovddasvástádusa lagasbirrasis. Ruvdnaprinsa Haakon beasai gullat máŋgga prošeavtta birra maid norgalaš maritiima čoahkku doarju.

Brasilialaččat leat dovddus ja čeahpes spábbačiekčit ja sin ráhkisvuohta spábbačiekčamii lea dovddus ášši. Karanba lea okta doaibma São Gonçalo gávpogis gos geavahit spábbačiekčama rahpat vejolašvuođaid geafes guovlluid mánáide ja nuoraide. Ulbmilin ii leat ovddemustá dat ahte oččodit mánáid šaddat máilmmi beakkán spábbačiekčin, muhto dat galgá leat buorre válljeneaktu mas čalmmustahttet buriid miellaguottuid, doaivaga ja optimismma. Karanba organisere sullii 700 bártnáža ja nieiddaža, ja gáibádussan lea ahte buohkat geat besset diesa searvat, galget maiddái vázzit skuvlla.

Eará ovdamearka lea Dream Learn Work organiseren, maid norgalaš fitnodagat Rios leat ásahan. Dat lea doaibma mas fállet báikkálaš nuoraide, geain eai leat nu buorit vuođđoeavttut, oahpu ja oahpahusa prográmmain mii dahká álkibun gávdnat oahppan bargofámu. Ruvdnaprinsa beasai deaivvadit viđain studeanttaid geat ledje vázzán oahpu Vard bokte, ja son beasai sidjiide addit sin kvalitehtaduođaštusa.

Jotunrahpan

Jotun lea máilmmi stuorámus málabuvttadeaddji. Sin váldokantuvra lea Sandefjordas, muhto sii vuvdet buktagiid 90 riikkas ja sis leat lagabui 10 000 bargi miehtá máilmmi. Mannan geasi rabai Jotun ođđa buvttadanrusttega Itaboraí olggobealde Rio de Janeiro.

Diet ođđa rusttet buvttada vuosttažettiin mála maritiima suorgái, ja sáhttá ráhkadit 10 miljovnna lihttara mála jagis. Ruvdnaprinsa Haakon searvvai almmolaš rahpamii odne, gos son symbolalaččat bijai johtui málaseaguheami ovttas Jotun oamasteddjiin, Odd Gleditsch.

Eahkes lea Ruvdnaprinsa Haakon vuostáiváldindilálašvuođas Hotel Copacabana Palaces, gos guossoheaddjin lea Norgga Brasila ambassadevra, Aud Marit Wig. Ihttin jotket sii mátkki Belemii, gos biodiversitehta ja dálkkádagaid nuppástuvvan lea guovddážis prográmmas.

 

Kronprinsen på offisielt besøk i Brasil. Her fra besøkets andre dag, som fant sted i Rio. Det er her de fleste norske selskaper som er etablert i Brasil har sine hovedkvarter. Produksjon: Caravela Filmes.

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas