Tyrkia 2008

Ruvdnaprinsa guossástalai Tyrkia njunušolmmožin sáttagottis mas ledje mielde almmolaš Norgga ja norgga ealáhusaid ovddasteadjdit. Guossástallan álggii Ankaras, ja vuosttaš oassi prográmmas lei bidjat liđiid Atatürk monumeantta lusa.

Atatürk-mausolea

Atatürk-mausolea Anitkabir lea huksejuvvon gudnin ođđaáiggi Tyrkia vuođđudeaddjái: Mustafa Kemal Atatürk. Das lea earet eará gudnihálla, stuora seremoniijasadji ja dávvirvuorká mas čájehuvvo Atatürk eallin. Atatürk hávdi giddejuvvon hávddis gudnihálla vuolde. Lea dáhpi ahte buot almmolaš olgoriikkalaččaid guossástallamiid oktavuođas galgá biddjojuvvot lieđđekránsa dán báikái.

Stáhtaministtar Erdogan

Maŋŋá go ledje leamaš Atatürk-mausoleeas, de lei Ruvdnaprinsa Haakon ságastallamiin stáhtaministariin Erdogan stáhtaministara kántuvrras. Eahkes lei norgga sáttajoavku málesguossis stáhtaministara Erdogan almmolaš resideanssas, ja nu loahpahuvvui ge dat eahket.

Ovttasbargu čáhcefápmosuorggis

Maŋit iđit rabai Ruvdnaprinsa Haakon seminára čáhcefámu birra Ankaras. Seminára ulbmil lea ásahit oktavuođaid norgga ja turkalaš fitnodagaid gaskii čáhcefápmosuorggis, dainna jurdagiin ahte norggabealde sáhtáše searvat čáhcefámu ovddidanbargguide Tyrkias.

Sáhkavuorru dálkkádathástalusaid birra

Lágiduvvui maid seminára dálkkádathástalusaid birra Middle East Technical Universitehtas maŋŋelaš seamma beaivvi. Ulbmilin lei čatnat oktii fágabirrasiid mat barget dálkkádatrievdademiiguin ja mat barget vejolaš eará energiija ovddidemiin Tyrkias ja Norggas. Ruvdnaprinssas alddis lei rahpansáhkavuorru. Son muitalii makkár vásáhusaid son ieš lea čohkken maŋŋá go skandivániija ruvdnaárbbolaččat ledje mátkkis Svalbárddas geassemánus diibmá. Ruvdnaprinsa Haakon deattuhii sáhkavuorustis sihke dálkkádatrievdamiid máŧohis viidodaga ja maiddái makkár stuora vejolašvuođat livčče máilmmis. (Olles su sáhkavuoru sáhttá lohkat go čuovvu čujuheaddji dás olgešbealde.)

Istanbul

Nubbi oassi guossástallamis lei Istanbulas. Maŋŋá go dohko jovde gaskavateahket, de guossohedje norgga mearrabiepmuid Marmara Esma Sultanas, Bosporos lahkosis. Sullii 250 guossi ledje dáid mállásiidda bovdejuvvon, man duogábealde ledje norgga ambassáda ja Innovasjon Norge. Tyrkia lea hui dehálaš márkan norgga guollevuovdimis, ja goahkkameasttir Gunnar Hvarnes lei fievrreduvvon dohko ráhkadit gussiide buoremus norgga mearabiepmu mii gávdno.

Maritima seminára

Duorastaga iđđesbeaivvi rabai Ruvdnaprinsa Haakon seminára man ulbmil lei ráhkadit čanastagaid norgga ja turkalaš sealskáhpiid ja organisašuvnnaid gaskii mat gullet maritima suorgái. Ealáhusain leat ollu hástalusat, ja maritima našuvnnat fertejit ovttasbargamiin gávdnat čovdosiid:

- In order to create a sustainable maritime industry worldwide, Turkey, Norway and other maritime nations must work together to encourage research, new and innovative solutions and the ability to adapt to new challenges, logai Ruvdnaprinsa rahpansártnistis.

Sultanahmet

Maŋŋá seminára finai Ruvdnaprinsa Haakon Sultanahmet báikkis – mii lea historjjálaš Istanbula náhpečoalli. Dáppe lea sihke dološ sultanpalássa Topkapi, Hagia Sofia ja Alit moské.

Hagia Sofia huksejuvvui girkun bysantihkka keaissir Justinian ráđđenáiggis 500-logus, ja goasii 1000 jagi lei Hagia Sofia máilmmi stuorámus katedrála. Muhto go ottománalaš turkalaččat válde vuollásis Konstantinopela 1453:s, de rievdaduvvui katedrála Ayasofya-moskéan. 1935:s ráhkaduvvui dát báiki musean.

Alit moské huksejuvvui gaskal 1609 ja 1616, ja lea Tyrkia našunálmoskéa. Moské lea namas ožžon dan dihte go moské seinniid ja robis leat duháhiid mielde vilges ja alit Iznik-rávttut.

Fatnasiin Bosporos

Ruvdnaprinssa guossástallan loahpahuvvui maŋŋelgaskabeaivvi fanasmátkkiin Bosporos. Dát lea strahtegalaččat dehálaš mearrageaidnu Čáhppesábi ja Gaskaábi riddoriikkaid gaskka, ja viidáseappot rabas áhpái. Bosporos gáddeguorain leat ollu historjjálaš visttit mat čájehit ja muittuhit ottománalaš hearravuođaáiggi.