Hopp til hovedinnhold

Gonagas Olav V (1903-1991)

Gonagas Olav V riegádii suoidnemánu 2. beaivvi 1903 Appleton House báikkis Norfolkas Englánddas. Son lei Gonagas Haakon VII (1872-1957) ja Dronnet Maud (1869-1938) bárdni. Son lei gástašuvvon Alexander Edward Christian Frederik ja lei Dánmárkku Prinsa.

Gonagas Olav V riegádii suoidnemánu 2. beaivvi 1903 Appleton House báikkis Norfolkas Englánddas. Son lei Gonagas Haakon VII (1872-1957) ja Dronnet Maud (1869-1938) bárdni. Son lei gástašuvvon Alexander Edward Christian Frederik ja lei Dánmárkku Prinsa.

Son lei guovttejahkásaš go su áhčči, dalá prinsa Carl, šattai norgga gonagassan 1905:s. De oaččui Ruvdnaprinsa nama Olav.

Bajásšaddan ja skuvlavázzin

Ruvdnaprinsa Olav lei vuosttaš norgga truvdnoárbbolaš gaskaáiggi rájes, gii bajásšattai Norggas. Son oaččui muhtun muddui skuvlejumi Šloahtas, muhto váccii maid almmolaš skuvlla, ja 1921:s válddii son reallinnja Examen Artium Halling skuvllas Oslos. Golbma jagi maŋŋá gearggai son Soahteskuvllas. Ruvdnaprinsa jotkkii lohkat stáhtadieđa, historjjá ja ekonomiija Balliol Colleges Oxfordas.

Son lei olles eallináiggi viššalis falástalli. Dálvet son liikui čuoigat, ja nuorran lei son mielde Holmenkollen njuikemiin. Badjel 70 jagi lei Gonagas áŋgiris borjjasteaddji sihke našuvnnalaččat ja internašuvnnalaččat. Stuorámus dáhpáhus falástallamis lei Amsterdam geasse-OL 1928 gos son vuittii golli 6-mettarluohkás fatnasiin "Norna".

Gonagas Olav liikui maid bures dáidagii ja kultuvrii, ja čájehii stuora beroštumi girjjálašvuhtii.

Bearaš

1929:s náitalii Ruvdnaprinsa Olav iežas ruoŧŧelaš oambeliin, Prinseassa Märthain (1901-1954). Son lei Ruoŧa Prinssa Carl ja Prinseassa Ingeborg nieida, ja Gonaga Oscar II bártni nieida, gean Stuoradiggi bijai eret 1905:s. Sudno ovttastallan váldojuvvui hui bures vuostá, maiddái Ruoŧas, gos atne dán govvan dasa ahte de dál leat buot váivves dovddut maŋŋá 1905 uniuvnna loahpaheami eretsihkastuvvon.

Ruvdnaprinsabárra oaččui golbma máná. Prinseassa Ragnhild riegádii 1930:s, Prinseassa Astrid 1932:s ja Gonagas Harald 1937:s. Sii ásse Skaugum gárdimis Askeris, mii lei addojuvvon headjaskeaŋkan heajaide 1929:s.

Lei hirbmat lossat Gonagasbearrašii go Ruvdnaprinseassa Märtha jámii cuoŋománu 5. beaivvi 1954.

Doarjjan Gonagassii

Ruvdnaprinssas Olavis lei hui lagas oktavuohta áhččásis Gonagas Haakonii, ja son lei su lagamus doarjja ja ráđđeaddi. Dan oinnii earenoamážit 2.máilmmisoađi vuolde.

30-logus fuolastuvaiga soai goappešagat norgga suodjalusa heajos dilálašvuođa dihte. Soai leigga geahččalan oččodit nannet suodjalusa gearggusvuođa, muhto eaba lean ožžon dasa doarjaga. Go Duiska fallehii Norgga cuoŋománu 9. beaivvi 1940, leigga Gonagas ja Ruvdnaprinsa fárrolaga ruovttoluottageassádeamis davásguvlui, ja maŋŋil eksiillas Londonis.

2. máilmmisoahti

Go soahti bođii, de čuovui Ruvdnaprinsa Gonagasa ja Ráđđehusa báhtarussii Londonii. Lei lossat guođđit riikka. Ruvdnaprinsa Olav árvalii ahte son sáhtášii báhcit Norgii. Son dáhtui soahtái mielde vuostálastit, muhto ráđđehus manai garrasit dasa vuostá. Báhtarandilis doaimmahii Ruvdnaprinsa Olav stuora militeara ja diplomáhtalaš barggu.

1939:s lei Ruvdnaprinsabárra leamaš guhkebuš áiggi mátkkis Amerihká ovttastuvvon stáhtain. Dan mátkkis leigga soai oahpásnuvvan presideanttain Franklin D. Rooseveltain, ja das šattai guhkesáiggi ustitvuohta. Dán ustitvuođas šattai stuora mearkkašupmi 2.máilmmisoađi vuolde, danin go dat sihkkarastii njuolggo oktavuođa USA presidentii. 1942:s mátkkoštii Ruvdnaprinsa Olav viidát Amerihká ovttastuvvon stáhtain ja doalai logaldallamiid Norgga friddjanbeassansoađi birra.

Geassemánu 30. beaivvi 1944 nammadii Ráđđehus Londonis Ruvdnaprinssa suodjalushoavdan. Son válddii badjelasas norgga soahteveagaid ja alliánsariikkaid ovttasbarggu jođiheami.

Go soahti mannagođii loahpa guvlui, de barggai son váibbakeahttá nannet alliánsariikkain johtilis ja nanu doarjaga Norgii, jus Norga geavai leat maŋemus soahtanbáikin go alliánsariikkat ledje vuoitán nannánriikkain. Buorelihkus ii boahtán goassege dárbu diekkár doarjagii.

Miessemánu 13. beaivvi 1945 bohte Ruvdnaprinsa ja vihtta stáhtaráđi fas ruovttoluotta friddja Norgii. Ledje nohkameahttun ávvučuorvasat go sii vudje hámmanis bajás. Son doaimmai regeantan gitta geassemánu 7. beaivái, go Gonagas Haakon bođii ruoktot fas.

Gonagas

Maŋŋel soađi oaččui Ruvdnaprinsa čađat eanet ovddastandoaimmaid. 1955:s buohccái Gonagas Haakon ja Ruvdnaprinsa doaimmai Ruvdnaprinsaregeantan. Gonagas Haakon jámii Šloahtas Oslos čakčamánu 21. beaivvi 1957.

Gonagas Olav dagai váli riikka vuođđolágalaš ráđenmállii ja válddii áhčis válgasániid alcces sátnin: ”Alt for Norge”. Son sivdnádallojuvvui bargosis Nidarosdomenis geassemánu 22. beaivvi 1958. De lei juste 52 jagi dan rájes su váhnemat ruvdnejuvvuiga doppe.

Ođđa Gonagas lei leaskaolmmái ja fertii bargguidis bargat almmá dronnega haga. Vuosttaš ráđđenjagiid oaččui son buori veahki nuoramus nieiddastis, Prinseassas Astrid, gii ollu oktavuođain doaimmai riikka vuosttašroavván, ja oaččui maid veahki Ruvdnaprinsa Haraldis.

Gonagas Olavis lei seamma oaidnu Vuođđoláhkii ja su iežas sadjái láhkavuđolaš monárkan go su áhčis Gonagas Haakonis lei. Su iežas oaiviliid ja ráđiid sáhtii gal vuohttit daid ollu gažaldagain maid son jearai Stáhtaráđis, muhto son lei čađa oskkáldas demokráhtalaš bargovugiide ja ii goassege dovddahan guđege bellodahkii gullevašvuođa. Seammás go son doalahii iežas eret politihkas, kommenterii son dađistaga dávjjibut áigeguovdilis árvoáššiid iežas sártniin. Olbmot beanta imaštalle go son hui čielgasit vuostálastii sisafárrejeddjiid vealaheami ođđajagisártnistis 1982.

Gonagas lei hui barggán ja sus lei garra prográmma mas ledje ollu almmolaš guossástallamat, mátkkit ja audienssat. Son ovddastii Norgga ollu olgoritmátkkiin, ja doalai sártni ON generálčoahkkimis máŋgga oktavuođas.

Gonagas Olav lei su 33 jagis nugo Norgga Gonagas bures liikojuvvon ja árvvusadnojuvvon monárka. Son láhttii juohke dilálašvuođa gáibádusaid mielde riekta, muhto lei su liekkusvuohta ja dat ahte son nu álkit oaččui olbmuiguin oktavuođa, mii dađistaga dagai su Álbmoga Gonagassan - Folkekongen.

Hávdádeapmi

Gonagas Olav V jámii ođđajagimánu 17. beaivvi 1991 Kongsseterenis Oslos. Moadde diimmu maŋŋel go dieđáhus su jápmima birra lei almmuhuvvon, lei Šloahttašillju rievdan čuovgaáhpin. Máŋggaid beivviid maŋŋil bohte olbmot dohko liđiiguin ja cahkkehedje čuovggaid muitun Gonagassii.

Gonagas Olav lea hávdáduvvon Gonagaslaš Mausoleumii Akershus šloahtas Oslos.

17.01.2009

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas