Hopp til hovedinnhold

Šloahttagartneriija

Šloahttagartneriija ovddasvástádus lea jođihit ja ortnegisdoallat Šloahttapárkka ja Bygdø Gonagasgárdima, Oscarhálla ja gonagaslaš priváhta opmodagaid. Gartneriija buvttada ollu lieđđešattuid Šloahta iežas šaddadanviesus.

Párkabargiid bargu lea čađat doalahit ortnegis, čorget ja gilvit párkkas, dikšut párkka boares muoraid, main lea stuora árvu ja maiddái doallat ortnegis ládduid ja vázzinbálgáid. 2003-2007 áigodagas ovddeštii Šloahttagartneriija Bygdø Gonagasgárdima historjjálaš párkkaid, nu ahte dat dál leat seammaláganat go ledje dalle Dronnet Maud áiggi.

Šloahttagartneriija buvttada ollu šattuid Šloahta iežas šaddadanviesus; geasseliđiid ja liđiid párkkaide, urtasiid ja ruotnasiid Šloahta gievkkanii ja hearvaliđiid maiguin čiŋahit Stuora boradansále bevddiid ja eará almmolaš lanjaid gállamállásiid oktavuođas ja eará stuora dilálašvuođain.

Ruoná párkajođiheapmi

Šloahttagartneriija deattuha ruoná jođiheami, maid maŋemus áiggiid ovdáneapmi duođašta. Dađistaga leat mašiinnat váldojuvvon atnui párkabargguide, muhto fossiila boaldámuša geavaheapmi lea geahpeduvvon. Smávva bensiidnamašiinnaid sadjái leat boahtán el -mašiinnat, ja gieddebargit geavahit el-biillaid iežas beaivválaš bargguid párkkain.

1950-logus geavahišgohte kemihkalaš šaddosuodjalanávdnasiid árvvohisrásiid vuostá. Dál lea áibbas eará dilli. Dan sadjái go ráŋggáštit luonddu, geahččalit mii dainna ovttasbargat. Gávdnojit ollu vuogit mot birget árvvohisrásiiguin: Okta vuohki lea gilvit dakkár šattuid maid siste árvvohisrásiid eai ceavzze, dahje ásahit dakkár šaddogokčasa mii lea dego luondu juo lea ge. De ii dárbbaš nu ollu gaikut šattuid, go luonddu galgá áđđestallat, de ferte maid gierdat oaidnit veaháš árvvohisrásiid.

Máŋgga jahkásaš lieđit ja gieddi

Dál leat geavahišgoahtán dađistaga eanet dakkár liđiid mat iešalddis liđđot jagis jahkái (staudat), dan sadjái go geasseliđiid maid ferte juohke jagi gilvit. Oasit párkkas mat ovdal ledje suoidnegiettit maid fertii juohke vahku láddjet, leat dál ráhkaduvvon lieđđegieddin maid láddjejit dušše guktii jagis.

Šloahttapárkka giettit govččaše guhtta spábbačiekčanšilju. Govva: Liv Osmundsen, Gonagaslaš hoavva.

Dien láhkái seastit sihke bargoáiggi ja boaldámuša. Seammás šaddá párka eanet rikkis olggosoaidnit ja das leat eanet šaddosorttat, danin go lieđđegittiin ellet eanet divrrit ja iešguđetlágan smávva njomonat.

Lasttat ávkin

Juohke čavčča gahččet mearihis ollu lasttat Šloahttapárkka 1 000 muorain. Stuora oassi dain millejuvvo das giettis. Dat šaddá máđuide bargun, ja das šaddá buorre eanastruktuvra. Geainnuid ja bálgáid alde bossut eret lasttaid ja bidjet daid liđiide duktan, dain šaddá buorre dálveisolašuvdna. Oalle stuora oassi lasttain adnojuvvo ávkin párkkas, muhto eanas oassi čohkkejuvvo ja fievrreduvvo Oslo suohkana komposterenrusttegii. Doppe dain šaddá kompostaeana mii fas buktojuvvo ruovttoluotta Šloahttapárkii.

Šloahttapárkkas gahččá ollu lasta – mii buktá ollu barggu, muhto lea maid riggodat maid mii áimmahuššat. Govva: Liv Osmundsen, Gonagaslaš hoavva

Birasseasti vuogit ja ruoná válljemat lea njunnošis. Ulbmil lea nanu guoddevaš párka mas leat valjit šaddosorttat.

Organiseren

Šloahttagartneriija lea Gonagaslaš opmodagaid ja párkkaid oassi, ja dan jođiha šloahttagieddedikšu Ane S. Guldahl.

19.02.2019

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas
Fáktadieđut

Šloahttapárka Facebookas

Šloahttapárkkas lea su ieža siidu Facebookas. Doppe gávnnat párkagovaid, govvejuvvon iešguđet áiggi jagis, beasat lohkat párkka historjjá ja oažžut dieđuid ođđa áigumušaid birra ja maid dál leat bargamin.

Siidu heive buohkaide geat liikojit Šloahttapárkii – dahje geat hálidit diehtit movt diekkár stuora gávpotpárka doalahuvvo ja jođihuvvo.

Lávkelieđđi Dronnetpárkkas. Govva: Liv Osmundsen, Gonagaslaš hoavva
Guoskevaš leaŋkkat