Njuike váldosisdollui

Gonagas Haakon ja Dronnet Maud ruvdnen

Geassemánu 22. beaivvi 1906 ruvdnejuvvuiga Gonagas Haakon ja Dronnet Maud Nidarosdomenis Troandimis. Dat lea maŋemus ruvdnen mii lea čađahuvvon Norggas.

Miessemánu17. beaivvi 1814 Vuođđolága § 12 mielde, galggai Gonagas ruvdnejuvvot ja buressivdnidemiin vuoiddaduvvot Troandin duopmogirkus. Muhto 1906 rájes ságastallagohte dien ruvdnenparagráfa birra. Máŋggas oaivvildedje ahte ruvdnenvierru lei dološáigasaš ja unnán demokráhtalaš. Danin eai lágidan Gonagas Haakon ja Dronnet Maud ruvdnenseremoniija nu stuora lágideapmin go ovdalaš ruvdnemiid. Earet eará eai čađahan šat dan árbevirolaš ruvdnenvázzima Stiftsgårdenis Nidarosdomenii. Dan sadjái mátkoštii Gonagasbárra duopmogirkui ruvdnenvovnnain maid njeallje heastta gesse.

Gonagas Carl Johan árbevireru mielde, de ruvdnejuvvui maiddái Gonagas Haakon uniforpmain. Dronnet Maud ii joatkán árbevieru go válljii dakkár čuvlla mas eai lean norgga symbolat. Guokte ovddit dronnegiid čuvllat ledje hervejuvvon norgga ledjoniin.

Ruvdnenmátki

Ruvdnemii mátkkošteigga Gonagas Haakon ja Dronnet Maud togain, heasttain ja vovnnain ja skiippain. Gonagasbárra bođii Troandimii "Heimdal" skiippain ja stuora olmmošveahka vuostáiválddii sudno Stiftsgården olggobealde. Sii ledje bisánaddan máŋgga sajes mátkki vuolde, danin go ruvdnenmátkki ulbmil lei maid čájehit álbmogii ođđa Gonagasbearraša ja oahpásnuhttit Gonagasbearraša iežas ođđa álbmogii ja eatnamii. Ruovttoluotta Kristianiai mátkkošteigga soai skiippain. Gonagasbearaš vulggii Troandimis suoidnemánu 10. beaivvi ja sii jovde Kristianiai borgemánu 1. beaivvi. Mátkki loahppa čađahuvvui maŋit jagi, dalle mátkkoštedje miehtá Davvi-Norgga.

Dat vierru ahte ruvdnema dahje sivdnádallama oktavuođas mátkkoštit miehtá stuora osiid riikkas, lea vierru mii lea leamaš juo gaskaáiggis, gaskaáiggi gonagasat dikte iežaset máidnojuvvot diggebáikkiin miehtá eatnama.

Seremoniija

Nidarosdomena ledje divodeame, muhto olles girkolatnja váldojuvvui atnui ruvdnendilálašvuođas, vai nu ollu olbmot go vejolaš besse čuovvut ruvdnema. Ja ledje ge badjelaš 2300 olbmo duopmogirkus dalle. Seremoniija jođiheigga Nidaros bisma, Vilhelm Andreas Wexelsen ja Oslo bisma, Anton Christian Bang, searválaga. 

Bisma Wexelsen dearvvahii Gonagasa dáid sániiguin: “Ipmil várjalehkos du sisaboahtima ja du olggosmannana otnážis agálaš áigái”.

Gonagasbárra čohkkedii 1818 ruvdnenstuoluide, mat ledje baldakinnaid vuolde goabbat bealde guovddášdoartna. Ipmilbálvalus álggii ja maŋŋá vuosttaš oasi Johan Halvorsena ruvdnennuohtaid ja lohkama, álggii ieš ruvdnendilálašvuohta.

Gonagas Haakon loaiddastii ovdan ja čippustii áltára ovdii, alit ruvdnenbivttas vel badjelis. Bisma Wexelsen vuoiddadii Gonagasa gállu ja giehtalađđasiid. Dasto čohkkedii Gonagas ruvdnenstullui mii lei biddjojuvvon áltára ovddabeallái, ja stáhtaministtar Christian Michelsen ja bisma Wexelsen bijaiga ovttas ruvnna Gonagas Haakona oaivái. Dasto attii olgoritministtar Jørgen Løvland Gonagassii hervejuvvon gonagassoappi ja gávpeministtar Sofus Arctander attii Gonagassii riikaeappela. Riikavearjju attii suodjalusministtar Wilhelm Olssøn. Bisma Wexelsen rohkadalai dasto gonagasa bargguid ovddas ja buressivdnidii su. Dasto máhcai Gonagas ruvdnenstullui mii lei baldakinnaid vuolde, sus lei ruvdnenbivttas alde ja ruvdnenregáliat mielde.

Maŋŋá ruvdnenlávluma/lohkama goalmmát oasi, loaiddastii Dronnet ovdan. Dronnet Maud vuoiddaduvvui ja ruvdnejuvvui seammaládje go Gonagas Haakon, ja dan maŋŋá manai son maid čohkkedit ruvdnenstullui, gárvoduvvon ruvdnenbiktasiin ja ruvdnenregáliat mielde.

Stuoradiggepresideanta Carl Berner loahpahii seremoniija dáid sániiguin: ”Kroningsagten er nu fuldført. Lad os alle forene os i et Gud bevare Kongen.”

11.04.2018

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala Facebookas